Istuminen tappaa!

Istuminen tappaa - raflaava otsikko jossa todellakin on perää. Istumatyö ja usein sen myötä tuleva passiivinen elämäntapa aiheuttaa monia ongelmia, joista tässä kirjoituksessa raapaisen vain murto-osaa.

Selkävaivat ovat yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja alle 45 vuotiaiden joukossa. Potilas menee työterveyslääkärille valittamaan selkäkipua ja kertoo ettei pysty istumaan työpäivää ja ei kivultaan pysty tekemään töitä. Seisominenkaan ei tunnu hyvältä vaan kipu on jo niin paha, että puolimakaava asento tyynyjen tukemana on ainoa missä pystytään olemaan ilman kipua. No mitä määrää lääkäri? Kipulääkkeitä ja sairauslomaa. No mitä tekee potilas? Syö kipulääkkeitä ja viettää sairauslomansa tuossa puolimakaavassa asennossa sohvalla katsellen Netflix sarjoja. Selkäkipu ehkä vähän helpottaa ja potilas voi palata töihinsä, kunnes kipu hiipii takaisin ja kohta ollaan taas lääkärin juttusilla. Tarinassa voittaa ainoastaan lääkefirma ja lääkäriasema, kun taas potilas ja työnantaja ovat auttamatta häviäjätiimissä.

Liike on lääkettä ja kukaan täysjärkinen ihminen ei kiellä liikunnan tuomia hyötyjä. Mitä jos lääkäri olisikin määrännyt reseptillä lääkkeeksi liikuntaa? Alkuun fysioterapeutin tai vaikka personal trainerin kanssa selän kuntoutuksen ajaksi. Mitä jos työnantaja vaikka vielä maksaisi personal trainerin muutamaksi kuukaudeksi työntekijälleen? Todennäköisesti selkäkivut saataisiin hallintaan ja lopullinen työkyvyttömyys estettyä. Työnantaja välttyisi myöskin tulevaisuuden sairaspoissaoloilta ja todennäköisesti saisi parempikuntoisemman ja sitä kautta tehokkaammankin työntekijän. Lääkäriasema ehkä menettäisi asiakkaan, mutta mitä sitten, niitä riittää kyllä jatkossakin

Istuminen on nykyisin liian helppoa.  Evoluutio ei ole muokannut ihmistä istuvaan asentoon vaan liikkumaan ja seisomaan. Perinteinen lepoasento on ollut syväkyykky. Kuinka moni meistä enää nykyisin edes pääsee kyykkyyn ilman että kantapäät nousevat? Pakaralihaksen pitäisi olla kehomme vahvin lihas ja sen päätehtävä on ojentaa vartalomme pystyyn lonkkanivelestä. Istuvassa asennossa  ei paljon pakaralihasta tarvita! Ylipäätään lihakset veltostuvat jos ja kun niitä ei käytä. Käyttämisellä en nyt tarkoita kuntosalitreeniä,  jumppaa, juoksulenkkiä tms. Vaan yksinkertaisesti sitä miten aktiivisia arjessa olemme.  Samaan aikaan kun kansan tasolla muutumme koko ajan huonompaan ja huonompaan kuntoon, harrastamme liikuntaa entistä enemmän. Mikä siis selittää kunnon huononemisen? Passiivinen arki tietysti! Aamulla autolla töihin, työpäivä istuen, töistä autolla salille (mieluiten lähimpään mahdolliseen parkkiruutuun), tunnin salitreeni jonka jälkeen autolla kotiin ja suihkun kautta sohvalle katsomaan suosikkisarjaa. Toivottavasti mielestäsi liioittelen ja tiedät että ainakaan sinun kohdallasi asia ei mene noin. Pahoin kuitenkin pelkään, että tämänkin kirjoituksen lukijoista löytyy jokunen jonka kohdalla se menee juurikin noin paitsi että sieltä jätetään vielä se salitreenikin pois.

Mitä sitten kannattaisi tehdä? Todennäköisesti luet tätäkin tekstiä puhelimesta, joten nouse heti ylös penkistä ja kävele tai edes seiso samalla kun luet (mieti samalla missä asennossa pääsi on suhteessa selkärankaan). Päätä että aina kun puhut puhelimessa nouset ylös ja kävelet samalla. Laita hissi kieltoon ja marssi rappusia. Jätä auto kauimmaiseen parkkiruutuun. Hyödynnä arjen mahdollisuudet liikkumiseen, siirtymiset paikasta toiseen kävellen tai pyöräillen, jopa juosten. Siirrä seuraava tiimipalaveri tai one-to-one kävelylenkille tai vaikka työpaikan kuntosalille. Mahdollisuuksia on lukemattomia ja meidän tarvitsee vain olla aktiivisia itse tehdäksemme niistä arkea. Jos aina olet istunut työpäivän niin ei ole realistista odottaa että yhtäkkiä seisotkin koko työpäivän tai edes osan siitä. Päätä vaikka että joka tunti seisot alkuun 5 minuuttia ja pikkuhiljaa kasvatat aikaa.  Pienistä puroista kasvaa iso virta ja niin on  tässäkin asiassa - elämän muuttamisessa aktiivisemmaksi.